Viimeinen kolme ja puoli vuotta ovat haastaneet yhteiskunnan resilienssiä todenteolla. 28.1.2020 havaittiin ensimmäinen koronavirustapaus Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja 24.2.2022 jouduimme heräämään uuteen todellisuuteen, kun sota saapui jälleen Eurooppaan.
Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Myös kykyä palautua ja toipua kriiseistä ja kehittyä jopa entistä vahvemmiksi kriisin jälkeen. Esimerkiksi yhteiskunnan kyky toipua sodasta tai luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino.
– Sitra
Pandemia ja yhteiskunta
Koronavirus pandemia toi niin negatiivisia kuin positiivisiakin ilmiöitä yhteiskuntaamme, osasta emme ole edelleenkään yli. Yhteiskunnan ja yksilöiden resilienssiä koetettiin kerta toisensa jälkeen purkaa ja kriisi johti useiden maiden, myös Suomen ylivelkaantumiseen valtion ja yksityisten kansalaisten kohdalla.
Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo kasvoi vuosina 2019–2021 keskimäärin 1,3 % vuodessa. Covid-epidemian rantauduttua Suomeen vuonna 2020 palkansaajakorvaukset, jotka kuviossa 1 on jaettu työtunteihin ja keskiansioon työtuntia kohden, laskivat selvästi. Niin sanotut automaattiset vakauttajat, eli rahamääräisten sosiaalietuuksien kasvu ja toisaalta maksettujen verojen pieneneminen, kuitenkin estivät ostovoiman heikkenemisen.
–Kotitalouksien velkaantuminen ja korkojen nousu : Työryhmän raportti, Valtioneuvosto
Positiivisenä ilmiönä voidaan todeta ainakin vapaaehtoisten määrän kasvuna terveydenhuollon apuna. Vapaaehtoiset toimivat monessa tehtävässä yhteiskunnan resilienssin tukena näinä vaikeina aikoina. Suomen Punainen Risti organisoi tuhansien uusien vapaaehtoisten kouluttamisen eri tehtäviin ja suoritti satoja avustustehtäviä pandemian aikana.
Suomalainen yhteiskunta ja päätöksenteko on osoittanut toimivuutensa koronapandemian kaoottisissa olosuhteissa. Hallitus ja viranomaiset onnistuivat kriisin alkuvaiheen jälkeen luomaan järjestyksen, jossa virus näyttäisi olevan hallinnassa ja erityisterveydenhuollon kapasiteettia ei ylitetty. Suomi pärjäsi kohtuullisen hyvin myös 1990-luvun talouskriisin ja vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin hoidossa. Suomalainen yhteiskuntamalli on menestynyt hyvin myös vakaammassa toimintaympäristössä. Köyhästä maatalousyhteiskunnasta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä yksi parhaiten pärjäävistä yhteiskunnista maailmassa. 2000-luvun alkupuolella se nousi jo kansainvälisten kilpailukyky- ja hyvinvointivertailujen kärkeen. Sen sijaan aiempaa kompleksisempaan ja epävarmempaan postnormaaliin maailmaan sopeutuminen on Suomelle uusi haaste.
– Sitra, Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden, Timo Hämäläinen ja Katri Vataja
Sota Euroopassa
24.2.2022 Venäjän armeijan joukot ylittivät Ukrainan rajan ja aloittivat etenemisen kohti Harkovaa ja Kiovaa. Seuraukset ovat moninaiset, muunmuassa sotaa pakenevien ihmisten aallon. Tällä hetkellä United Nations High Commissioner for Refugees arvion mukaan 8255288 ihmistä on ylittänyt rajan eurooppaan ja heistä 5140259 on hakenut tilapäistä suojelua tai vastaavaa järjestelyä. Niin Suomen Punaisella Ristillä kuin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoisilla on ollut käden täynnä töitä niin avustusten kuin Suomeen saapuvien henkilöiden parissa.
Ukrainasta pakenevien määrä riippuu sotatoimien jatkumisesta. Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 50 000 Ukrainasta sotaa paennutta 15.2.2023 mennessä. Arvio on, että Suomeen voi vuonna 2023 tulla 30 000–40 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua.
– Sisäministeriö, Sisäasianhallinnon toiminta Ukrainan kriisissä
Vapaaehtoisten tekemä kotoutumisen tuki ja monikulttuurisuustoiminta ovat rantautuneet kriisin kautta monelle paikkakunnalle ja hurjimmat voivat arvioida monenko miljoonan edestä Ukrainan kriisin johdosta on kerätty rahaa, materiaalia ja lahjoituksia niin suoraan Ukrainaan kuin Suomeen saapuneille kansainvälisen suojelun piiriin tulleille.
Yhteiskunnan resilienssi, mistä se rakentuu
Yhteiskunta on aikaisemmissa osioissa mainituista isoista mullistuksista kuintekin tullut elinkelpoisena ja välttämättömät palvelut tuottavana läpi. Eduskuntavaaleissa valta vaihtui ja perinteinen asetelma on heilahtanut oikealle puolelle. Politiikasta ei sen enempää, varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole.
Vuonna 2023 valmistui niin Kansallinen riskiarvio kuin Pirkanmaan alueellinen riskiarvio. Riskiarvioissa on käsitelty erillisiä todennäköisiä riskejä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Alla taulukot molemmista julkaisuista.



Resilienssiä tukevia rooleja jalkautuu paljon vapaaehtoiskentälle, niin kolmanen kuin neljännenkin sektorin toimijoille (lisää aiheesta neljäs sektori täällä). Varautumisessa niin järjestötasolla onnettuumuuksiin ja häiriötilanteisiin valmiuden rakentamisella kuin yksittäisen kansalaisen tasolla kansalaiskouluttautumalla ja esimerkiksi ylläpitämällä kotivaraa
Järjestöillä on merkittävä rooli onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Järjestöt kanavoivat, johtavat ja koordinoivat myös järjestöihin kuulumattomien kansalaisten auttamishalun erilaisiin auttamistehtäviin.
– Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös, Turvallisuuskomitea
Koulutetut vapaaehtoiset järjestökentällä merkittävä varautumisen väline. Varautuminen on materiaali- ja osaamisvarautumista eri tasoilla. Järjestökenttä valmiudessa jakautuu kolmeen eri perus kategoriaan, vaikka näiden välilläkin on erilaisia järjestökentän toimijoita. Näitä ovat Sopimuspalokunnat, Maapuolustusjärjestöt ja Pelastuspalvelujärjestöt. Meidän näkökulmasta tietysti keskitymme enemmän tänne Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestöjen kentälle. Suomen Punainen Risti koordinaatioroolillaan ja omalla valmiustoiminnallaan on Vapepan järjestökentässä näkyvimpiä järjestöjä.
Valmiusjärjestöiksi kutsutaan pelastuspalvelujärjestöjä, jotka ylläpitävät hälytystehtäviin käytettävissä olevia henkilö- tai materiaaliresursseja.
Pelastuspalvelujärjestöjä ovat muun muassa Suomen Punainen Risti ja Suomen Meripelastusseura, joiden hälytysosastot ja -ryhmät toimivat erityyppisissä pelastus- ja auttamistehtävissä. Järjestöjen tuottamat voimavarat ovat hälytettävissä viranomaisten tai Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta.
– TEPA -termipankki, Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma
Vaikka vapaaehtoisen koulutus ei kohtaisi juuri häiriö- tai kriisitilannetta, jonka kohtaamme, on kouluttaminen suurimpia voimavaroja meidän työkalupakissamme. Kun tiettyyn toimintaprosessiin koulutettu ihminen, joka on tottunut toimimaan johdettuna, kohtaa erilaisen tilanteen, niin hän on toimintavalmiimpi kuin järjestelmää tuntemattomampi henkilö.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koulutuspalettien kautta saatavat koulutukset vahvistavat meidän resilienssiämme. Laajojen tilanteiden kohdatessa koulutetut vapaaehtoiset ovat valmiita toimimaan yhteiskunnan tukena myös kouluttamassa kouluttautumattomia tilanteesta innostuneita vapaaehtoisia. Otetaan esimerkkinä Laupalla 6.5.2023 Poliisin pyynnöstä järjestety tutkinnallinen etsintäharjoitus. Koulutetut vapaaehtoiset kouluttivat poliisin ohjeistuksen ja -sopimuksen mukaiseen toimintaan yli 200 ihmistä aamupäivän aikana. Tai toisena esimerkkinä Suomen Punaisen Ristin kouluttamat 5000+ uutta vapaaehtoista ja yksittäiseen tilanteeseen toimintaan mukaan ilmoittautunutta henkilöä ympäri Suomen pandemian alettua 2020-21.
Kaupunki- ja kuntatason sopimukset ovat olleet tärkeitä esimerkiksi Nokian vesikriisissä 2008, jossa vapaaehtoiset jakoivat vettä ensimmäiset kolme vuorokautta, jonka jälkeen reserviläiset ja Puolustusvoimat ottivat tehtävän kantaakseen.
Esimerkkinä Turun toripuukottajan jälkeinen henkinen tuki toi henkisen tuen koulutettuja käytännössä joko eteläisestä ja läntisestä Suomesta toimimaan viranomaisten oman kriisipalvelun tukena ja puhelin- sekä verkkoalustoja kansoittavat auttavan puhelimen sekä vastaavien palvelujen vapaaehtoiset ovat tehneet valtavan vaikutuksen yhteiskuntaamme.
Vapaaehtoisten merkitys resilienssille ja toiminnan jatkuvuudelle on siis erittäin iso? Miksi sitten vapaaehtoisuus kuitenkin on kärsinyt vapaaehtoisten pulasta? Ilmiö on voimistunut samaa vauhtia tietoyhteiskunnan kehittymisen kanssa. Tässä on meille vielä tuleviksi vuosiksi merkittävästi mietittävää.
Miten kokonaisturvallisuutta kehitetään?
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteiskuntamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Vapaaehtoisten toimiminen omien järjestöjensä kautta yhteistyöverkostossa kehittävänä ja toimivana osana ovat voimakas kokonaisturvallisuutta kehittävä tapa. Erilaiset kyläturvallisuusprojektit, yhteisharjoitukset ja pitkälle kouluttautuneet vapaaehtoiset täyttävät vuonna 2017 asetettua strategiaa tehokkaammin kuin yksikään muu osa-alue.
Kansalaisen omatoiminen varautuminen, kouluttautuminen erilaisilla kursseilla ja itsensä todellisella tiedolla tilanteen tasalla pitäminen ovat aspekteja, jotka helpottavat yhteiskunnan painetta tapahtumien edessä.
Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään esimerkiksi hallinnonaloittain ja laaja-alaisina valtakunnallisina tai alueellisina valmiusharjoituksina. Määräajoin järjestetään valtionhallinnon valmiusharjoituksia (VALHA), jotka koostuvat kaikkien hallinnonalojen sekä hallinnon eri tasojen ja toimialojen valmiusharjoituksista.
– Kokonaisturvallisuuden sanasto – Turvallisuuskomitea
Haja-asutusseudulla kokonaisturvallisuuden kehittäminen
Haja-asutusseudulla, mitä meidän paikallistoimikuntammekin alue on, on paikallinen yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa turvallisuutta voimmakkaasti kehittävää.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu paikallistoimikuntineen on tässä toiminnassa merkittävässä mahdollisuuden paikassa toimia kuntien ja yhteisöjen neuvottelukuntana erilaisten projektien pystyyn laittamisessa.
Mielelläni tässä kertoisin eteläisen Kanta-Hämeen projektista, mutta valitettavasti siitä ei verkkosivuilta löytynyt tarkempaa linkkiä, mutta jos google taipuu, niin kyläturvallisuusprojektien alta löytyy. Tämä kyseinen projekti on hieno osoitus yhteistyöstä.
Paikallisesti myös Kunnan tai Kaupungin kanssa tehtävät sopimukset ja yhteisharjoitukset voimistavat toimintavalmiutta. Lisään tähän artikkaliin Parkanon Kaupungin haastattelun asiasta, kunhan saan sen valmiiksi.