Spontaanit vapaaehtoiset ja avustustehtävien tulevaisuus

Spontaanit vapaaehtoiset ovat ilmiö, joka on vanhempi kuin Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu. Yksittäisestä tapahtumasta aktivoituneet auttamishaluiset henkilöt ovat olleet erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa ratkaiseva yhteiskunnan resilienssin osa ammoisista ajoista alkaen. Vasta oikeastaan yhteiskunnan eri tasojen järjestyminen 1900-luvulla on tuonut ilmiön ”koulutettu vapaaehtoinen” mukaan auttamisen ketjuun.

Kuva: Lapin Kansa

Kuitenkin nyt kun eletään yli 2000 vuotta ajan laskun alun jälkeen, on yhteiskunnan eri tahot sopimuksiin ja periaatteisiin sidottuja, joten on spontaanien vapaaehtoisten auttamisen halulle tullut erilaisista säädöksistä, ohjeista ja periaatteista hidasteita ja jopa esteitä.

Tässä artikkelissa keskitytään tutkimaan spontaania, eli toisinsanoen neljännen sektorin toimijaa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun poliisijohtoisilla tehtävillä, Eli ”pop-up” vapaaehtoisia etsinnöissä, kylänmiehiä kadonnutta kaivelemassa esiin. Kaikilla näillä termeillä on omat käyttäjänsä ja alueet missä tätä ilmiötä kutsutaan milläkin nimellä.

Kuva: Lapin Kansa

Neljäs sektori poikkeaa kolmannesta sektorista siinä, että se ei ole ennalta organisoitu ja ylhäältä johdettu, vaan neljännen sektorin toimijat tekevät kaiken itse ja omin käsin. Tässä suhteessa se muistuttaa 70-luvun itse tekemisen korkeimmaksi ihanteekseen nostanutta punk-liikettä. Se ei myöskään ole työväenliikkeen tavoin yksi ja universaali, vaan hajaantunut ja paikallinen. Tämän takia neljättä sektoria on vaikea määritellä, eikä siinä onnistu oikein tämä kirjakaan.
Neljännen sektorin varsinainen areena ja käyttövoima on internet, tarkemmin: monien kammoama sosiaalinen media. Neljäs sektorin rakenne on jäykän hierarkisen järjestelmän sijasta avoin, muuttuva ja verkostomainen, ja näin digitaalinen verkko on kuin sitä varten luotu. 

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021.

Virallisesti neljäs sektori kuvaillaan seuraavasti:

”Kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan perinteistä organisoitua järjestötoimintaa. Neljäs
sektori taas on itseohjautuvaa vapaata kansalaistoimintaa, joka ei ole sidoksissa järjestöihin.” –
kansalaisareena.fi

Eli neljäs sektori ei sitoudu kuin siihen, mitä se sillä hetkellä haluavat tehdä. Tämä on erittäin suuri mahdollisuus erilaisissa hälytystehtävissä saada valtavasti resurssia käytettäväksi, mutta se tuo mukanaan omat haasteet ja mahdollisuudet. Toisinsanoen heitä ei ole välttämättä koulutettu ja he eivät ole tottuneet toimimaan johdettuina tehtävällä kuten Vapepalaiset. Miten tähän ilmiöön siis pitäisi suhtautua?

Kun kolmas sektori on lähestynyt julkista valtaa ja toimii joskus suorastaan sen jatkeena, neljättä sektoria voi pitää astetta vapaampana ja alttiimpana synnyttämään ja jalostamaan uusia ideoita. Se näyttää myös mobilisoivan väkeä, joka ei järjestötoiminnasta innostu, ja siinäkin mielessä voimistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle 4/2021, kansalaisyhteiskunta.fi

Vapaaehtoisuus 2020 -luvulla

Vapaaehtoisuus on tietoyhteiskunnan myötä muuttanut muotoaan internetin ja sosiaalisen median kehittymisen aikana. Voimakkaimmin kehitykstä on edesauttanut nykyään varttuneemman väestön keskuudessa yleistynyt Facebook -palvelu, joka tuo uutiset ja verkostot lähelle, jokaisen meistä taskuun.

Ja tiedän, se muutama prosentti kansasta jonka vanha Nokia 3210 tai 3310 on edelleen toimivana käytössä ja ei ole sosiaalisessa mediassa, on asia erikseen, mutta sovitaan että nyt jutellaan 80%/20% säännöllä, ok?

Tämä edelleen jatkuva muutos tietysti haastaa meidän perinteiset kolmannen sektorin järjestöverkoston vapaaehtoiset, koska eihän neljäs sektori toimi samoilla säännöillä tai ohjeilla kuin me? No tavallaan, tavallaan ei. Viranomaisen suhtautuminen on viime vuosina kääntynyt jyrkästä ”ei” suuntaan enemmänkin ”hyvä olisi jos vapepa hoitaisi”. Jopa järjestöverkoston keskustoimikunnassa hyväksytty Toimintalijaus 2030 mainitsee spontaanit toimijat erikseen. Kyllä meidän tehtäville mahdollisesti suuretkin joukot neljännen sektorin toimijoita tulevat olemaan arkipäivää. Mitä enemmän median ja varsinkin sosiaalisen median huomioita, niin sitä enemmän spontaaneja.

Vapepan ja sen jäsenjärjestöjen antama koulutus tuottaa vapaaehtoiselle toiminnassa tarvittavia taitoja ja kykyjä. Koulutuksen ja sitä tukevan harjoittelun kautta luodaan yhteisiä toimintatapoja. On tärkeää, että jäsenjärjestöjen omat, Vapepan yhteisesti määritellyt sisällöt sekä SPR:n vastuulla oleva yleisen pelastuspalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutus tukevat toisiaan ja osaamista jaetaan järjestöjen ja alueiden välillä. Koulutettuja vapaaehtoisia on helppo johtaa ja heidän on helppo toimia johdettavina. Koulutetut vapaaehtoisjoukot lisäävät kansalaisten ja viranomaisten luottamusta vapaaehtoisiin ja heidän taitoihinsa. Koulutettujen joukkojen lisäksi on mahdollista ottaa tarvittaessa mukaan spontaaneja vapaaehtoisia tilanteissa, joissa viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi.

Vapepa 2030 toimintalinjaus

Tömö muutos ei todellakaan tarkoita etteikö koulutettuja vapaaehtoisia, jokaisella osaamisen portaalla edelleen tarvittaisi. Päinvastoin! Etsinnän peruskurssista on hyvää vauhtia tulossa ainoa vaade toimintaryhmän johtoon menevälle henkilölle maastossa. Meidän sitoutuneiden vapaaehtoisten koulutustarve lisääntyy, mitä enemmän meillä on henkilöitä, jotka eivät jaa samaa koulutusta meidän kanssamme.

Poliisin johtamat tehtävät vaativat ymmärryksen toiminnan kulusta ja johdettuna olemisesta, jotta materiaali ja tulos toiminnasta on sitä tasoa, jolla viranomainen jotain tekee.

Kuva: Jani Raja, Vahojärvi, 2023

Järjestämisen ja onnistumisen kaaottinen vaikeus

Tästä kun tullaan lopputulokseen, että neljäs sektori on meidän tehtävillämme mukana ja sillä selvä, niin mitäs sitten? Toimitaan aina niinkuin ennenkin? Olisin tähän erimieltä.

Talvella 2022-23 on Hämeen maakuntatoimikunnan alainen työryhmä työstänyt sinne alueellista ohjeistusta neljännen sektorin toimijoiden käyttämisestä poliisijohtoisilla tehtävillä. Olin itse osa tätä työryhmää ja voin todeta teille että ne haasteet mitä heidän kanssaan voidaan kohdata, voidaan kaikki kääntää mahdollisuuksiksi uhkien sijaan. Meidän on vain ajateltava meidän toimintaa hieman eri tavalla. Tähän työryhmän työhön kun viittaan, niin en uskalla vielä ominpäin sen tuloksia julkaista, ennenkuin se on syksyllä menossa Hämeessä jalkautukseen webinaarien muodossa. Tästä lisätietoa voi kysyä SPR Hämeen Piirin valmiuspäällikkö Tommi Mattilalta.

Myös Keskustoimikunnan tasolta asiaa on käsitelty paljon ja nyt Lapuan etsintöjen, joihin palaan hetken kuluttua, jälkeisessä mainingeissa Minna Laihorinne on pyytänyt minua valmistelemaan myös webinaarin aiheesta, webinaariaineistosta tullaan julkaisemaan Luoteis-Pirkanmaan Youtubessa ja täällä kotisivuilla koosteet alkukesän aikana.

Lapualla median otsikoihin noussut Rasmus Takaluoman etsinnät olivat koeponnistusalustaa eräänlaiselle pikakouluttamisen menetelmälle. Siinä toimintaryhmien muodostamisen ja tehtävänannon jälkeen kaikki osastot pikakoulutettiin noin 15 minuutin kestoisessa koulutuksessa juuri siihen tehtävään (näkötuntuma tai reittiharavointi), joka heille tuli annetuksi. Pikakouluttajan ollessa erillinen henkilö organisaatiossa, mielellään katettuna ”kouluttaja” selkämerkillä, helpottuu toimintaryhmän johtajan tehtävä siellä maastossa.

Eli yhteenvetona tästä, kunhan koulutuksen järjestämme niin heidät kyllä saadaan kenkälusikoitua jopa suhteessa 1:6 koulutettuihin vapaaehtoisiin verrattuna tehtävälle.

Direktio-oikeus? Poliisin lupa?

Kun neljännen sektorin toimijoita alkaa ilmaantua maastossa vastaan tai sinne kokoontumispaikalle, saati sitten hoksataan paikallisesta puskaradiosta jonkun innokkaan oma etsintäketju, niin neuvotellaan tilannetta johtavan poliisin kanssa lupa käyttää näitä toimijoita tehtävällä.

Poliisin luvalla voidaan nämä neljännen sektorin toimijat osoittaa Vapepan johdettaviksi. Ote poliisilaista alla. Direktio-oikeutta maastossa kohtaamiimme henkilöihin meillä ei toki ole. Voimme vain suositella kokoontumispaikalle menemistä ja sieltä pikakoulutuksen saamista.

Jokainen on velvollinen päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä avustamaan poliisia hengenvaarassa olevan kadonneen etsimisessä, ihmishengen pelastamisessa, loukkaantuneen auttamisessa sekä huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon torjumisessa, jollei tällaiseen toimenpiteeseen osallistuminen ole henkilön ikä, terveydentila tai henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen tai muusta erityisestä syystä kohtuutonta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa samoin kuin hukkuneen etsimiseksi yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen on päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä annettava poliisin käyttöön täyttä korvausta vastaan kohtuullisessa määrin elintarvikkeita, viestintävälineitä, kuljetus- ja työvälineitä sekä muita tarvittavia laitteita ja aineita.

Poliisilaki 872/2011, luku 9, momentti 3, Avustamisvelvollisuus

Kun lupa poliisilta on saatu, on neljännen sektorinkin toimijan ilmoittauduttava meidän tehtävälle mukaan. Tähän suosittelen erittäin lämpimästi ”Uuden toimijan ilmoittautumiskorttia”, lomake 17, vapepa.fi ekstranet aineistopankissa. Kyseisessä lomakkeessa otetaan allekirjoitus vaitiolovelvollisuudesta ja vakuutus toimintakyvystä määritteineen.

Poliisin meille osoittamiin henkilöihin meillä on heikko direktio-oikeus, eli toisinsanoen he tehtävällä ollessaan ”alistuvat” meidän johdettavaksemme.

Poliisimiestä tämän pyynnöstä yksittäisen virkatehtävän suorittamisessa avustavalla on oikeus poliisimiehen ohjeiden mukaisesti suorittaa sellaisia yleisen järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka poliisimies toimivaltansa rajoissa osoittaa. Oikeudesta käyttää voimakeinoja säädetään 2 luvun 17 §:n 3 momentissa.

Poliisilaki 872/2011, luku 9, momentti 5, Poliisimiestä avustavan henkilön valtuudet
Kuva: Jani Raja, Vahojärvi, 2023

Pikakoulutuksen kautta auttamaan

Pikakoulutuksen antaminen neljännen sektorin toimijoille on silti ainoa keino tässä edetä eteenpäin. Varsinkin kun ajattelette esimerkiksi tutkinnallista etsintää, jossa tarkkuus on tärkeämpää kuin nopeus. Ja toisaalta on se hätäetsinnänkin menetelmistä perusteiden ymmärtäminen melko oleellista, että voimme luottaa alueen tultua tutkittua.

Poliisilain 9 luvun 4 §:n tarkoittama vapaaehtoisjärjestön käyttäminen poliisin apuna tukeutuu poliisin ja Vapaaehtoisjärjestöjen väliseen sopimukseen,
jossa sopijaosapuoli tarjoaa poliisille sopivan, koulutetun ja toimintakykyisen resurssin.

– Poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoiminta, Ohje,
Poliisihallitus 2020/2013/3177
Kuva: Jani Raja, Vahojärvi, 2023

Pikakoulutuksen järjestämiseen on kolme mahdollisuutta. näissä kaikissa on hyvät puolensa, mutta omat haasteensa.

  1. Kokoontumispaikalla kirjautumisen jälkeen, ennen toimintaryhmiin jakoa. Jos käytössä on johtopaikalla kouluttava resurssi ja neljännen sektorin toimijoita ei ole suhteessa koulutettuihin valtavaa ylivoimaa, voidaan sille tehtävälle sillä hetkellä oleelliset menetelmät kouluttaa aina kun sopiva määrä neljännen sektorin toimijoita on ilmoittautunut ja odottaa toimintaryhmää.
  2. Kokoontumispaikalla toimintaryhmiin jaon jälkeen. Kuten edellisessäkin kohdassa, pitää tällöin olla johtopaikalta erikseen osoitettu resurssi kouluttamassa. Tämä on erityisen suositeltavaa silloin, kun ollaan koulutettujen kanssa alivoimassa, eli koulutettu on käytännössä ryhmänjohtaja tai joka tapauksessa alle 1/3 ryhmästä on koulutettuja. Tässä koko ryhmä käy saman pikakoulutuksen taustasta huolimatta ja täten saadaan varmistettua yhteinen toimintamalli. Henkilökohtaisesti suosittelen tätä käytettävän aina, kun se on resurssin puolesta mahdollista. Oli sitten neljännen sektorin ihmisiä vai koulutettuja, pikakoulutus tässä vaiheessa antaa jokaiselle toimintavarmuutta
  3. Ryhmänjohtajan toimesta tehtävän lähtökynnyksellä. Ryhmänjohtajan on hyvä pikakouluttaa omille koulutetuillekkin vapaaehtoisille, että millä modifikaatiolla tällä kertaa ollaan liikenteessä. Tekisin tämän aina ja vaikka olisi kohtien 1 ja/tai 2 koulutukset käytössä.

Pikakouluttaminen on nopea ja kustannustehokas tapa yhdistää maastoon siirtyvät operatiiviset yksiköt keskenään ennen tositilannetta. Moni koulutettukin vapaaehtoinen on käynyt koulutuksensa vuosikymmen sitten ja tositehtäviä on harvakseltaan.

Pikakoulutuksen aikana teroitetaan sosiaalisen median käyttöä ja vaitiolovelvollisuutta itse etsintämenetelmän lisäksi. Samoin muistutetaan toimintaryhmän johtajaa hänen velvollisuudestaan seurata ryhmänsä vointia ja toimintakykyä, ettei maastosta tule ylimääräisä evakuointeja ja toiminta pysyy turvallisena.

Spontaanien Dronet, koirat ja sukelluslasit?

Kuva: Kalle Hakala, henkilökohtainen arkisto 2022

Lapualla järjestetyssä niinsanotussa organisoimattomassa etsinnässä pyydettiin ihmisiä ottamaan omat dronet, koirat ja kaikki mahdolliset menetelmät mukaan etsimään. Tämä ei ole Vapepan tai poliisin tapa toimia.

Niin dronelentäjällä kuin etsintäkoiralla pitää olla viranomaistarkastus suoritettuna ja paperit kunnossa. Vapepan virallisille tehtäville ei ole meidänkään nokkamestarilla mitään asiaa, kun isäntä ei ole suorittanut hänen kanssaan sen kummempia tutkintoja kuin ”varpaan lämmitys talviaikaan” ja ”kasvopesu tavatessa” -kurssit.

Meri-/järvipelastusseuroilla, samoin kuin lentopelastusseuralla, on omat säädöksensä toimintaan. Pitäydytään me vain henkilöissä ja heidän toiminnassaan maan kamaralla, eikä oteta käyttöön jokaista mopoa joka vastaan tulee, eihän? Tai siis ainakaan poliisijohtoisella tehtävällä, jokainen tehkööt sitten kotona mitä tekee.

Tehtävän jälkeen, Hei Hei ja huudellaan!

Kun tehtävä tai siis koko operaatio alkaa olemaan taputeltuna, tai miksei sitä aikaisemminkin on muistettava että neljännen sektorin toimijoiden on toimittava samoin kuin meidän Vapepalaistenkin. Kirjaudutaan ulos tehtävältä, luovutetaan meille annettu materiaali, poistetaan kännykästä kaikki tehtävän aikaiset kuvat (ja ne somepostaukset ”kato ku metsässä on jännää”).

Jälkipurkuun osallistuminen jos tämmöinen päätetään järjestää, mutta neljännen sektorin toimijoiden kohtaaminen ennen kotiinlähtöä henkisen tuen koulutetun toimesta olisi erittäin tärkeää.

He eivät tunne automaattisesti ”olet kokenut jotain järkyttävää” tai ”auttajan avuksi” esitteiden sisältöä ja jos ovat kokeneet henkistä painetta tehtävän aikana, on heille kerrottava mahdollisesta avusta.

Kuva: SPR Kuvapankki

Kun neljännen sektorin toimija on siellä tehtävällä ollut mukana ja nähnyt miten me toimimme, on tärkeää sillä paikkakunnalla järjetää mahdollisimman pian perus- ja etsintäkurssit. Näiden henkilöiden saaminen koulutetuiksi järjestöverkoston jäseniksi on helpompaa kuin pystymetsästä uuden ”saaliin” löytäminen.

Lopuksi

Ottakaa asia oman alueenne vapepa-toimijoiden kanssa puheeksi ja valmistautukaa neljännen sektorin esiinmarssiin ajoissa. Jos ei sitten muuta varten, niin etsintäkursseja täyttämään. Ja pahimmassa tapauksessa teidän alueella tapahtuu seuraava median ja sosiaalisen median huomion vievä katoaminen….. Sitten tähän pitää varautua ihan kunnolla!

Muistiksi, 30.5 webinaarin kooste on tulossa tänne sivuille ja youtubeen, syksymmällä Hämeen Piirin työryhmän tulokset ja innolla odotamme mitä tulee kun poliisisopimus ja -ohje ovat molemmat tänä vuonna katkolla.

Kahden tunnin keskustelun jälkeen hienolla ja osaavalla porukalla on todettava, että asia on tärkeä ja joka puolella Suomea tunnistettu. Neljännen sektorin toimijoiden aktivointi myös Vapepan tehtävillä resurssiksi (toki viranomaisen luvalla) on meidän arkipäivää ja tulevaisuudessa enemmän sitä.

Isona haasteena tulee olemaan vapaaehtoisten vastuun kasvaminen ja koulutustarpeen lisääntyminen. Kun poliisi siirtää vastuun neljännen sektorin toimijoista Vapepalle, tulee siinä Vapepa-johtajalle entistä enemmän vastuuta ja vastuu jakautuu hänen organisaatiossaan aina sinne toimintaryhmään asti. Tämän vastuun kantamiseen ja turvalliseen hoitamiseen lisäkouluttaminen ja asian käsittely ovat ainoa keino.

”Rivivapaaehtoisen” roolissa tämä tulee vahvistamaan tarvetta ryhmänjohtajan ja maastojohtajan koulutusten määrän lisäämiselle merkittävästi. Edelleen kouluttautuminen etsinnän peruskurssin jälkeen on erittäin kannattavaa. Lukija, jos et ole vielä käynyt edellämainittuja koulutuksia, niin tapahtumakalenterin kautta kurssille ilmoittautumaan mars!

– Päivitys 31.5.2023, Vapepa-johtajien webinaarin jälkeen – Artikkelin kirjoittaja

Mielenkiintoinen sivu? jaa ystävillesikin!

Avainsanat:

3 vastausta artikkeliin “Spontaanit vapaaehtoiset ja avustustehtävien tulevaisuus”

  1. Vapepan koulutettu avatar
    Vapepan koulutettu

    Kiitos nämä julkaisut ovat tarpeen

  2. Juha Paananen avatar
    Juha Paananen

    Tuliko tästä tallenna näkyviin ja minne

    1. Kalle avatar
      Kalle

      Hei! Se tallenne ei ollut onnistunut, ääni puuttui mikä itsellä oli. Lisäksi täydessä nauhotteessa oli muutamaa tehtävää käyty hieman liian tarkasti läpi, niin se pudotettiin Vapepan virallisilta YouTube kanavilta pois. Hämeen piiri järjestää seuraavan webinaarin aiheesta muistaakseni 30.8

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *