Aika usein eri yhdistysten vastuuhenkilöiden löytäminen on kiven alla, samoin Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa sekä eri valmiusjärjestöissämme.
1.Tue motivaatiota. Motivaatio toimintaan syntyy mm. haluttavasta tavoitteista ja selkeistä toimenpiteistä. Varmista myös, että jokainen toiminnassa mukana oleva tietää, mikä on yhdistyksen toiminnan tavoite. Konkreettinen ja selväsanainen tavoite helpottaa toiminnassa mukana olevia näkemään oman työnsä merkityksen osana kokonaisuutta.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
Vastuuvapaaehtoisten ja erityisesti toiminnan arkea pyörittävien henkilöiden jaksaminen ja työn mielekkyys ovat ratkeisevia tekijöitä, joilla rakennetaan toimivaa yhdistysverkostoa. Aktiiviset osallistujat ja ”rivivapaaehtoiset” ovat toki toiminnan suola, mutta toimintaa ei ole ilman vastuuta kantavia ja aktiivisia toimijoita. Toiminnan arki on pitkäkestoisempaa ja puuduttavampaa kuin hälytystoimintaan osallistuminen, mutta täysin eri tavalla palkitsevaa myöskin.
Aika usein toiminnan motivaatio nousee henkilöiden tarpeesta, ”pakosta”, saada toimintaan riittävät henkilöt nimettyä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja niin edelleen. Tittelit voivat kuulostaa isoilta lohkoilta tehtäväksi ja usein yhdistyksen toiminta heijastaa yksittäisten ihmisten aktiivisuutta. Miten tätä motivaatiota voisi kehittää? Jos toiminnassa vastuuvapaaehtoisina olisi enemmän tekijöitä, olisiko se kevyempää kuin rajatun porukan kanssa?
2. Oikeudenmukainen työnjako. Toiminnan organisoiminen yhdistyksen sisällä vähentää kuormitusta. Hallituksen tehtävänä ei ole tehdä kaikkea itse, vaan delegoida mahdollisimman paljon tehtäviä mm. erilaisille toimikunnille/työryhmille. Vaikka hallitus tekee viimekäden päätökset, kannattaa erilaiset tehtävät antaa toimikunnille yms. mahdollisimman ”raakoina”, jotta ihmiset pääsevät itse ideoimaan ja kokeilemaan omia kykyjään.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
Vastuuvapaaehtoisten ja toimijoiden työnjako on haastava asia. Usein yhdistystoiminnassa useampi toiminto tuppaa pakkautumaan yksittäiselle henkilölle ja työkuorma ei esimerkiksi hallituksen eri henkilöillä ole tasainen. Työryhmien kautta uusien toimijoiden aktivoiminen on todettu hyväksi vaihtoehdoksi kehittää lisää aktiiveja mukaan.
Yhdistysten ja yhteistyöverkostojen kokouksiin ja tapaamisiin osallitujien määrän kasvattaminen on haastavaa, mutta suosittelen yhdistyksiä luomaan avoimempia ja näkyvempiä yleiskokouksia, houkuttelemaan jäsenistönsä ja asiasta kiinnostuneet mukaan kokouksiin ja sitä kautta haastamaan erä kerrallaan isompaan vastuuseen työryhmiin ja hallitukseen.
3. Oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Kuuntele ihmisten toiveita ja tarpeita ja pyri löytämään vahvuuksia vastaava toiminta jokaiselle.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
4. Selkeät tehtävänkuvat. Jaksamista kuormittaa tietämättömyys omasta tehtävästä tai vastuista, ja se että ei ole ketään keltä kysyä apua.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
5. Monimuotoinen toiminta innostaa. Vapaaehtoistoiminta on muutoksessa, ei niinkään sen suhteen miksi siihen osallistutaan, vaan miten siihen osallistutaan. Lyhytkestoiset ja projektimaiset toimintamuodot ovat monelle pitkäkestoista sitoutumista luontevampia toimintamuotoja ja helpottavat toimintaan mukaan lähtemistä.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
6. Tunne osaamattomuudesta kuormittaa. Varmista koulutuksilla, että toimijoilla on riittävä osaaminen tehtävän suorittamiseen.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
7. Viesti selkeästi ja riittävästi. Ristiriidat yhdistyksen sisällä lähtevät helposti liikkeelle huonosta tai vähäisestä vuorovaikutuksesta.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli
8. Vahvista onnistumisia, anna palautetta. Muista kiittää ihmisiä toiminnassa mukana olemisesta. Onnistumisen kokemusten esille nostaminen ja niistä nauttiminen vahvistavat yhteishenkeä ja innostavat toimintaan. Miettikää mikä teillä on hyvin, missä voisi vielä kehittää.
– Tarja Levo, Erikoissuunnittelija, TunneMieli