Paikallinen yhteistyö – Vapepa osana yhteiskuntaa ja toisinpäin

Monesti mielletään erilainen vapaaehtoistyö omaksi osa-alueekseen, kolmanneksi sektoriksi. Vapaaehtoistyö ja varsinkin kriisi-, häiriö tai poikkeusoloissa tapahtuva vapaaehtoistyö, ovat kuitenkin paljon enemmän kuin yksittäisenä sivulauseena mainittu yhteiskunnan segmentti.

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja tahot. Valtionhallinnon, viranomaisten, elinkeinoelämän, maakuntien ja kuntien lisäksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, järjestöt, yhteisöt ja yksilöt muodostavat kokonaisturvallisuuden verkoston, jossa tietoa voidaan jakaa, yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja yhteistyöhön voidaan sitoutua joustavasti. Tämän ajattelumallin mukaan turvallisuustoimijoita ovat kaikki johdettuun tai sitä kiinteästi tukevaan turvallisuustoimintaan osallistuvat tahot. Myös yksittäisillä kansalaisilla on tärkeä rooli omatoimisessa varautumisessa ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn vahvistamisessa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, 2.2

Yhteisö, kylästä kaupunkiin

Kunnan tai Kaupungin rooli yhteentuovana ja toimivana organisaationa on paikallisen toiminnan kulmakivi. Kunnat hallitsevat edelleen valtavasti vapaaehtoistyöhön liittyviä vastuita sekä toiminnan edellytyksenä olevia resursseja.

Kuva: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, Kuva 2

Kunta on ihmisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä yritysten kannalta monissa tapauksissa olennainen taho häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, 2.4

Kunta on usein tukevana tai mahdollistavana elementtinä eri viranomaisten operaatiossa. Esimerkiksi Sosiaali- ja Kriisipäivystys, Poliisi tai Pelastuslaitos voi tukeutua yhteisön omistamiin kiinteistöihin operaation tukikohtana tai huoltopisteenä. Yhteiskunnallisena yhteistyöfoorumina ja toiminnan kokoajana hyvä esimerkki on Parkanon kaupunki, jonka erilaisissa foorumeissa ja harjoituksissa on tuotu järjestöjä yhteen ja suunnittelmaan toimintakorttejaan yhteistyöperusteisesti.

Kunnan roolia resurssitarjoajana voi toimia myös pienempi yhteisö, vaikka heillä ei virallista velvollisuutta asiaan olekkaan. Usea haja-asutusseudun kyläyhteisö ylläpitää esimerkiksi tiloja tai yhteyshenkilölistoja

Kuntalaiset, kylän asukkaat, kaupunginosan naapurusto

Nykypäivänä myös niinsanotun neljännen sektorin toimijoiden yhteenkokoavana voimana on usein kunta. Niin on ollut Tilapäisen suojelun piiriin Suomeen saapuneiden ukrainalaisten avustamisessa kuin katoamistapauksissa tai muissa merkittävissä yhteiskunnallisissa kriiseissä, pienissä ja isoissa.

Kunnan valmiussuunnittelun ja yhteistyöverkoston rakentaminen ovat kriittisessä pisteessä juuri erilaisten yhteisöjen yhteistyön sovittamisessa ja toimijoiden keskinäisten suhteiden rakentamisessa. Kunta on luonnollinen kokoava voima, jonka kautta yhteistyön rakentaminen tapahtuu kuin itsestään.

Kylien, asukkaiden ja naapurustojen voima on valtava, kun tarve on suuri. Neljännen sektorin eli yksittäisten tilanteessa auttamishalua osoittavien henkilöiden tavoittaminen, koordinointi sekä kouluttaminen on monesti haasteellista. Kouluttamaton ja ohjaamaton auttamisenhalu tuhlaa yhteisön resursseja, mutta oikein hallittuna tuottaa kokonaisturvallisuutta yhteisöön.

Vapepa ja SPR ovat monessa erilaisessa kriisitilanteessa hyvin lähellä kuntien omaa valmiustoimintaa ja usein osallituu ennenkaikkea tähän koordinoinnin ja kouluttamisen osuuteen.

Vapepan kuusi vuosikymmentä

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun synty, tai oikeastaan tapahtuma, joka johti perustamiseen oli kansallinen ilmentymä neljännen sektorin aktivoitumisesta. Muonioon siirtyi Helsinkiä myöten vapaaehtoisia lukuisin määrin etsimään Anja -tyttöä.

Vuonna 1964 Sisäministeriön pyynnöstä perustettuna organisaationa meillä on jo käytännössä historiallinen velvollisuus olla osana tätä avun ja avustamisen ketjua.

Kuntasopimukset

Kuntasopimuksen kirjoittaminen paikallistoimikunnan ja kunnan välillä on merkittävä askel toiminnan yhteensovittamiseen. Sopimusten ydin on hälytyksen mahdollistaminen valmiuspäivystäjän kautta sekä tilannejohdon, vakuutusten ja kulukorvausten sopimisessa.

Tilannejohdon selkeyttäminen on erittäin tärkeää, kaikki tuntevat sanonnan useasta kokista ja yhdestä sopasta.

Mielenkiintoinen sivu? jaa ystävillesikin!

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *